2 Kings 25

Jerusalemin hävitys ja Baabelin vankeus

1Sidkia kapinoi Baabelin kuningasta vastaan. Hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, sen kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, kävi Nebukadnessar, Baabelin kuningas, hän ja koko hänen sotajoukkonsa, Jerusalemin kimppuun ja asettui leiriin sitä vastaan. He rakensivat saartovarusteet sitä vastaan sen ympäri. 2Näin kaupunkia piiritettiin kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen asti. 3Mutta neljännen kuukauden yhdeksäntenä päivänä, kun nälänhätä ahdisti kaupunkia eikä ollut leipää maan kansalle, 4valloitettiin kaupunki, ja kaikki sotilaat pakenivat yöllä molempien muurien välistä porttitietä, joka oli kuninkaan puutarhan puolella kaldealaisten ollessa kaupungin ympärillä, ja he kulkivat Aromaahan päin. 5Mutta kaldealaisten sotajoukko ajoi kuningasta takaa, ja he saavuttivat hänet Jerikon aroilla. Koko hänen sotaväkensä oli jättänyt hänet ja hajaantunut. 6He ottivat kuninkaan kiinni ja veivät hänet Baabelin kuninkaan eteen Riblaan. Hänelle julistettiin tuomio: 7Sidkian pojat teurastettiin hänen silmiensä edessä, ja Sidkialta itseltään hän sokaisi silmät ja kytki hänet vaskikahleisiin, ja hänet vietiin Baabeliin.

8Viidennessä kuussa, kuukauden seitsemäntenä päivänä, Baabelin kuninkaan Nebukadnessarin yhdeksäntenätoista hallitusvuotena, tuli Baabelin kuninkaan palvelija Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö, Jerusalemiin. 9Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaikki Jerusalemin talot. Kaikki ylhäisten talot hän poltti tulella. 10Koko kaldealaisten sotajoukko, joka henkivartijoiden päälliköllä oli mukanaan, repi maahan Jerusalemin muurit joka puolelta. 11Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö, vei karkotukseen kansan tähteet, mitä oli jäljellä kaupungissa, sekä ne, jotka olivat menneet Baabelin kuninkaan puolelle, ja muun rahvaan. 12Mutta osan maan köyhiä henkivartioiden päällikkö jätti jäljelle viinitarhureiksi ja peltomiehiksi. 13Vaskipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, altaiden telineet ja vaskimeren, jotka olivat Herran temppelissä, kaldealaiset särkivät ja veivät vasken Baabeliin. 14Kattilat, lapiot, veitset, kupit ja kaikki vaskiesineet, joita oli käytetty jumalanpalveluksessa, he ottivat. 15Samoin henkivartijoiden päällikkö otti hiilipannut ja maljat, jotka olivat kokonaan kultaa tai hopeaa. 16Molempien pylväiden, meren ja telineiden, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin – näiden kaikkien esineiden vaski ei ollut punnittavissa. 17Toisen pylvään korkeus oli kahdeksantoista kyynärää. Sen päässä oli pylväänpää vaskesta. Pylväänpään korkeus oli kolme kyynärää. Pylväänpään päällä oli ristikkokoriste ja granaattiomenia yltympäri, kaikki vaskea, ja samanlaiset oli toisessa pylväässä ristikkokoristeen päällä.

18Henkivartijoiden päällikkö otti ylimmäisen papin Serajan ja häntä lähimmän papin Sefanjan sekä kolme ovenvartijaa, 19ja kaupungista hän otti yhden hoviherran, joka oli sotaväen tarkastaja, ja viisi kuninkaan lähintä miestä, jotka tavattiin kaupungista, sekä sotapäällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli ottaa maan kansaa sotapalvelukseen, ja kuusikymmentä miestä maan kansasta, jotka tavattiin kaupungista. 20Nämä Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö otti ja vei heidät Baabelin kuninkaan eteen Riblaan. 21Baabelin kuningas löi heidät kuoliaiksi Riblassa Hamatin maassa. Juuda vietiin pois maastaan karkotukseen. 22Mutta sen väen käskynhaltijaksi, joka jäi Juudan maahan, sen, jonka Nebukadnessar, Baabelin kuningas, jätti sinne, hän asetti Gedaljan, Ahikamin pojan, Saafanin pojanpojan. 23Kun kaikki sotaväen päälliköt, he ja heidän miehensä, kuulivat, että Baabelin kuningas oli asettanut Gedaljan käskynhaltijaksi, he tulivat miehineen Gedaljan luo Mispaan, nimittäin Ismael, Netanjan poika, Joohanan, Kaareahin poika, netofalainen Seraja, Tanhumetin poika, ja Jaasanja, maakatilaisen poika. 24Gedalja vannoi heille ja heidän miehilleen ja sanoi heille: "Älkää pelätkö kaldealaisten palvelijoita. Jääkää maahan ja palvelkaa Baabelin kuningasta, niin menestytte."

25Mutta seitsemännessä kuussa tuli Ismael, Netanjan poika, Elisaman pojanpoika, joka oli kuninkaallista sukua, mukanaan kymmenen miestä, ja he löivät kuoliaaksi Gedaljan ja ne Juudan miehet ja kaldealaiset, jotka olivat hänen kanssaan Mispassa. 26Silloin nousi kaikki kansa, pienimmästä suurimpaan, ja samoin sotaväen päälliköt, ja he menivät Egyptiin, sillä he pelkäsivät kaldealaisia. 27Mutta kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena siitä, kun Joojakin, Juudan kuningas, oli viety karkotukseen, kahdennessatoista kuussa, kuukauden kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä, korotti Evil-Merodak, Baabelin kuningas, samana vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Juudan kuninkaan Joojakinin pään vapauttaen hänet vankilasta. 28Hän puhutteli häntä ystävällisesti ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi muiden kuninkaiden istuimia, jotka olivat hänen luonaan Baabelissa. 29Hän sai panna pois vangin puvun ja aterioida aina hänen luonaan, niin kauan kuin eli. 30Hän sai kuninkaalta elatuksensa, mitä kunakin päivänä tarvitsi, vakinaisen elatuksen, niin kauan kuin eli.